Vaikka projekti tuntuukin välillä etenevän tuskastuttavan hitaasti, niin kyllähän sitä jo jotain on saatu aikaan. Jotenkin vain olisin halunnut odottaa seuraavien kuvien kanssa siihen asti, että alkaa olla lähes valmista, mutta laitetaan nämä nyt tähän ja sitten keittiöprojektin valmistuttua jotain vielä lisää.
Alla olevissa kuvissa on nyt tilanne tänä aamuna, eli 1.11.2014. Keittiö on ollut enemmän tai vähemmän käyttökelpoisessa kunnossa parin viikon ajan. Varsinaisesta toiminnallisuudesta puuttuu käytännössä enää pakastin, liesituuletin ja muutama valo.
Ja kun jotakuta kuitenkin kiinnostaa, niin lattia on vinyylilankkua. Työkaluksi riittää periaatteessa mattoveitsi, mutta ei se kovin helposti kyllä sillä katkea. Tosin, eipä tule sotkua juuri ollenkaan, toisin kuin sirkkelihommissa... Hinta tuossa on kovempi kuin laminaatissa, vaikka verrattaisiin niihin järkeviin laminaatteihin, eikä siihen 'hinnat alkaen'-malliin. Mutta tuossa ei ole puukomponenttia mukana, niin kosteuskäyttäytyminen pitäisi olla paljon parempi. Ja koirataloudessa tuo on vain plussaa..... Mielenkiintoista nyt nähdä, että mitenkä käy vuosien aikana.
Sen verran hyvällä mallilla alkaa kuvio kaikesta huolimatta jo olla, että tänään pystyi lähtemään sukulaisiakin katsomaan, vaikka lauantai onkin viikon paras remonttipäivä. Ja pyörähdettiinpä siinä samalla mökilläkin, josta tuo alla oleva kuva. Ihan ei vielä uskaltanut lähteä jään kantavuutta kokeilemaan...
Mutta, jotta tuohon ylläolevaan tilanteeseen on päästy, niin keittiössä on jouduttu mm. tapetoimaan (provinkki: kannattaa tämä tapetoinnin harjoitelu aloittaa perinteisellä muovittomalla jauheesta sekoitettavalla liisterillä ja paperitapetilla...).
Ja myös laatoitusta on tullut harjoiteltua. Muutaman kerran tuli mieleen sanoa pari valittua sanaa sille taulapäälle, joka välttämättä halusi noin paljon noita ärsyttäviä rasioita tuonne....
Voin sanoa, että etenkin tuon alemman tuplareiän tekeminen oli varsin mielenkiintoinen projekti. Yhden reiän halkaisija on suurin piirtein 75mm, ja rälläkän terä tällä hetkellä n. 110mm... Tuo puolikaarikuvio tuli tehtyä ensin, ja sen kanssakin tuskailin ihan riittävästi. Mutta, tuon jälkimmäisen tuplareiän jälkeen sille tuskailulle tulee vain naureskeltua.
Vähän joutui kaikenlaisia tukiaisiakin rakentelemaan, kuvassa keittotason taakse tulevan syvennyksen kattolaatoituksen kuivuminen.Tarkkasilmäisille tiedoksi, sivussa näkyvät ylimmät laattarivit ovat n. 4 cm korkeita. Ja tuolla syvennyksessä se korkeus alkoi olla jotain <3 cm. Ei siitä kovin paljoa jää näkyviin, mutta jos jotain tehdään, niin tehdään se sitten kunnolla. Muuten rupeaa harmittamaan jälkeenpäin. ;)
Mutta, palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Kun seinät oli lopulta saatu tapetoitua kaikilta osin (ja syötettyä osa liisteristä koiralle), niin päästiin lätkimään kaappeja seinille. Voin sanoa, että vaikka meitä oli kaksi insinöörisihmistä lyömässä (viisaita?) päitä yhteen, niin tuon kuvassa näkyvän osuuden kanssa sai hetken raapia kyllä päässä kasvavia karvoja suuntaan ja toiseen, kun pähkäiltiin mitoituksia.
Vinottain oikeassa reunassa oleva "liesikaappi" tuli käytännössä irti jokaisesta seinästä. Yritäpä siinä nyt sitten mitata oikeaa kulmaa ja etäisyyttä yms. Etenkin kun siitä kaapista oikealle ei tullut toista kaappia, vaan ainoastaan pystylevy. Ja, kuvan vasemassa laidassa oleva kylmälaitteiden päällä sijaitseva kaappi ei ole takana olevan tuuletusraon takia tosiaan kiinni seinässä, vaan ainoastaan noissa kahdessa pystypaneelissa.
Vaikka lopputulos ei täydellinen olekaan, niin hämmentävän hyväksi se kuitenkin saatiin. Kannattaa muistaa mitata vielä toiseenkin kertaan, ennen kuin rupeaa lätkimään asioita kiinni!
Kun kaappeja saatiin pois olohuoneesta, niin jossain vaiheessa rupesi telkkarikin taas näkymään. Oli tuollainen 'rakastavaisten' asetelma tuo. Sohvalla piti istua melkein sylikkäin, että näki molemmat koko ruudun kerralla. :) Kaapit + kodinkoneet tosiaan tuli muutamaa viikkoa ennen kuin niitä päästiin asentamaan, ja ne piti hajasijoittaa ympäri kämppää. Sen verran oli projektin aikataulu pettänyt.
Tintitkin tuntuivat tykkäävän noista remonttitarvikkeista tuossa terassilla. Ja ihan liikaa niille myös näytti maistuvan uusien ikkunoiden eristykseen käytetty uretaani. Milloinkohan olisi aikaa ruuvailla ulkopuoliset peitelistat paikoilleen...
Ja vaikka meteliä projektista lähtee välillä ihan riittävästi, niin se ei tunnu perheen naisväkeä juurikaan haittaavan. Etsi kaikki 4 kuvasta!
Lattian valmistuttua oli käytännön pakosta johtuen siirrettävä hyvin palvellut sirkkeli pois keittiöstä. "Sateen sattuessa sisällä" -toteutus kuitenkin jatkui edelleen. Sitä odotellessa, että tuon saa sijoitettua kellariin....
Ensimmäinen vähän isompi kömmähdys sattui viime viikonloppuna. Onneksi kuitenkin tällä viikolla oli lämmintä! Opinpa nyt sen, että öljysäiliö on tyhjä, vaikka siellä olisi vielä öljyä... Mittasin vielä ihan kepillä, ja joku 10+ cm siellä oli pohjalla tavaraa, päällimmäisenä ihan oikean näköistä öljyäkin, eikä pelkkää sakkaa. Polttimon syöttöputki alkaa ilmeisesti jostain reilun 10cm korkeudelta, mutta eihän tätä voinut arvata näin ummikkona... Onneksi täydennystä saatiin jo tiistaina, kun se loppui myöhään sunnuntaina illalla.
Alla olevassa kuvassa ylempänä on kattilassa olevan veden lämpötila, ja sen alapuolella termostaatin säädin. Jossa luonnollisesti haluttu lämpötila on säätöpyörän alapuolella....
Osittain tuohon öljyn loppumiseen oli syynä tuo ei niin kovin selkeä mittari. Tuollaista se näyttää kun säiliö on täynnä. "Tyhjä" se on silloin kun lukema on n. 91. Oletettavasti kyseessä on etäisyys sentteinä siihen öljyn pinnalla kelluvaan kohoon. Mutta kun ei edellinen asukas ollut saanut 50v aikana kirjoitettua tuohon tarvittavia tietoja ylös, niin ei sitten oikein osannut arvatakaan.... :)
Tuossa vielä lopuksi muutama kuva meidän tiimin "tykypäivästä" tältä viikolta. Käytiin palaveria pitämässä Reinon tuvalla, ja vaikka päivän joutuikin istumaan sisällä, niin päästiin sentään puoleksi tunniksi nevalle kävelemään. Tai siis, tarpomaan, ja hyppimään lätäköiden yli upottavilta mättäiltä toiselle. Ongelmana vain tuollaisissa reissuissa on, että remontti ei enää niin kiinnostaisi, vaan pitäisi vain päästä metsään vaeltamaan! ;)
On kyllä niin hieno paikka tuo, ja tuossa sijainnissa varsin erikoista luontoa, että kannattaa kyllä lähteä tuonne, jos vain tarjoutuu mahdollisuus.
