Remonttisuunnitelmia
Talo oli tosiaan siinä kunnossa, että sinne pystyi muuttamaan sisään, ja aloittamaan remontit vasta sen jälkeen. Toki jos perheessä olisi lapsia, niin olisi varmaankin pitänyt miettiä asioita vähän eri tavalla. Mutta kaksi aikuista ja kolme koiraa selviää kyllä, kunhan johonkin saa päänsä kallistaa.Tulossa olevat isommat remontit ovat käytännössä: keittiö, huonejärjestyksen muuttaminen (vähän seinien siirtoa, ikkunajumppaa, vessan siirto, ynnä muuta pientä) ja julkisivuremontti jonkinlaisen kattojumpan kera. Lisäksi lämmitysjärjestelmälle täytyy jossain vaiheessa tehdä jotain. Talossa on tehty salaojat ja uusittu kylppäri joskus 1990-luvun loppupuolella. Lisäksi käyttövesiputket on uusittu. Kolme isoa jumppaa on siis jo hoidettu.
Ennen muuttoa meillä oli ajatuksena aloittaa tuosta huonejärjestyskuviosta. Tässä oli taustalla se, että olisipa sitten saanut nopeammin isomman osan tavaroista lopullisille paikoilleen. Onneksi kuitenkin tulimme järkiimme.
Muuton jälkeen selvisi varsin nopeasti, että keittiöstä täytyy aloittaa. Kyllähän sitä käyttämään pystyi, mutta varsin kulunut se oli monin paikoin. Ja tavallaan se on helppo kuvio, kun seinät pysyvät pääosin paikoillaan ja ikkunaakaan ei siirretä. Mitä nyt vähän pienennetään... Mutta tästä lisää myöhemmin.
| Eikös jääkaapin pesuun kuulukin ovien irroitus? Huomaa myös tilanteeseen tyytynyt perheen keskimmäinen. Missä on peti (ja lauma), siellä on koti. |
Muuttolinnun lailla?
Mutta ennen kuin remontteja pystyi aloittamaan, niin piti vielä hoitaa yksi sellainen pieni asia kuin muutto. Allekirjoittaneen roudaritaustan takia oli havaittavissa jonkinasteista perfektionismihalua kaikessa pakkaukseen ja muuttoon liittyvässä.
Valitettavasti aikataulut pettivät, ja tavaroiden pakkaus ei ollut ihan niin hyvällä mallilla, kuin olisin toivonut. Pahoittelut muuttajille! Tosin, aika paljon kauheampia muuttoja on kuulemma väellä tullut vastaan... Joten ehkä se nyt ei ihan pieleen mennyt, vaikka itseä jäi harmittamaan.
Muuttoviikolla tuli ajeltua muutama kilometri. Lempäälä-Vaasa on kuitenkin n. 260 km. Tiistaina ajoimme ensin rouvan R:n kanssa yhden kuorman Lempäälästä Vaasaan, ostimme talon ja muutimme sisään. Torstaina ajoin töiden jälkeen takaisin Lempäälään pakkaamaan asiat loppuun asti. Niin, työnantajalla on siis konttorit sekä Vaasassa että Tampereella (monen muun kaupungin lisäksi), joten olin aloittanut työt Tampereella, ja siirryin sitten Vaasan konttorille muuton jälkeen. Mutta ennen muuttoa tein jo muutaman päivän satunnaisesti Vaasan konttorilla, kun siellä suunnalla satuin olemaan.
Perjantaina hain töiden jälkeen kuorma-auton, ja se pakattiin mahtavien veljien kanssa valmiiksi. Yksi tärkeimmistä kriteerireistä allekirjoittaneella muuttoauton osalta on, että siinä pitää olla takalaitanostin. Tämän jälkeen ajoimme Miikkan kanssa Vaasaan tuolla kuorma-autolla, joka piti aivan järkyttävää meteliä. Korvatulpat olisi tarvinnut, mutta sitten tuosta hereillä pysymisen takia mukaan nakitetusta seurasta olisi ollut aika paljon vähemmän apua... Lisäksi öljyn varoitusvalo syttyi kun lähdimme Lempäälästä liikkeelle. Soitin vuokraamoon, josta sanottiin sen olevan normaalia, sammuisi kuulemma pian. Melkein jo meinasi alkaa hirvittää.
Lauantaina aamupäivällä auto purettiin Vaasassa, ja tämän jälkeen ajoimme Miikkan kanssa takaisin Lempäälän. Palautin auton, kävin yksissä juhlissa, ja siirryin kavereille nukkumaan. Sunnuntaina hain loput tavarat vanhasta asunnosta ja ajoin Vaasaan. Oli muuten harvinaisen mukavaa ajella hiljaisella kevyesti ohjautuvalla autolla tuo matka! :)
| Viimeinen näkymä vanhaan kämppään. Olihan se vähän haikea hetki. |
Monikin meille kommentoi, että miksi ette ottaneet niitä muovisia muuttolaatikoita. Ne kun on niin paljon kätevämpiä kuin paffilaatikot! Niin, onhan ne toki mukavampia kantaa ja pinota autoon. Mutta aika kalliiksi olisi tullut. Etenkin kun Vaasan päässä meillä tulee osa tavaroista jäämään kuukausiksi laatikoihin remontin takia. Ja lisäksi pakkaus oli alkanut jo 3kk ennen muuttoa... Olisi siinä tullut vuokralaatikoille hintaa.
Tämän muuton uusi kokeilu oli käsikiristekalvo, jota joku saattaisi elmukelmuksikin nimittää. On toki vahvempaa kuin ruokapuolella käytetty kelmu... Ostin sitä yhden rullan, ja ostan kyllä seuraavaankin muuttoon. Hiukan se hankaloittaa joidenkin tavaroiden kantamista, kun onhan tuo nyt aika liukasta. Suojasi kuitenkin sen verran kivasti arkoja huonekaluja, ja mahdollisti suojapahvien laittamisen ilman teippiä, että todettiin toimivaksi ratkaisuksi.
Pyrimme jokaiseen laatikkoon kirjoittamaan sen sijainnin Vaasan päässä. Ihan liian usein muutoissa joutuu arpomaan, että minnekäs tämä 'Isän villahousut'-maininnalla oleva laatikko oikein meneekään... Ihan jokaisen huonekalun osalta tuo ei valitettavasti toteutunut, mutta mielestäni homma toimi riittävän hyvin.
| Kalvoon sai suoraan kirjoitettua ohjeet kantajille. Toimi! |
| Pitihän se yksi roudauscasekin saada tähän muuttoon. Ja tuonne sai myös hukattua pari taulua ja peilit, jotka meinasivat aiheuttaa allekirjoittaneelle vähän harmaita hiuksia. |
| Sinne sitä tavaraa alkaa kertyä. |
| Eikö kukaan muistanut mainita Aimolle, että nyt oli kyseessä muutto- eikä haravointitalkoot. |
| Auto valmiina purkuun Vaasan päässä. Kellariin menneet tavarat vietiin ensin. |
| Pitäisiköhän Onnille kertoa, että yleensä ne varkaat vievät sitä tavaraa toiseen suuntaan... |
Ostetaan: 'Lisää aikaa remonttioppaiden lukemiseen'
Kun tavarat oli nyt lopulta saatu Vaasaan, ja Lempäälä oli taaksejäänyttä elämää, niin allekirjoittanut pystyi vihdoinkin hengähtämään helpotuksesta. Nyt ei ollut enää mitään ressattavaa. Tai näin ainakin siis luulin.Kaikenlaista pientä järjestelyä ja puuhaa riitti ihan omiksi tarpeiksi asti. Etenkin kun olin vielä päättänyt livistää kaupungista muualle heti ensimmäisenä viikonloppuna. Piti käydä yhdet festarit hoitamassa siinä välissä. Toisaalta, vaikka se oli rankkaa, niin toi tietyllä tavalla hyvää vaihtelua tähän muuttokuvioon. Keikkailu on sen verran kokonaisvaltaista, että ei siellä kauheasti ehdi muuta miettiä. Ainakaan silloin kun on veto menossa.
Aina pala kerrallaan saatiin kuitenkin asioita eteenpäin tarkoituksena saada keittiöremontti alkuun mahdollisimman nopeasti. Kolmen keittiökalustefirman kanssa käytiin neuvotteluja, ja lopulta valinta oli helppo. Yksi olisi pystynyt lupaamaan tarjouksen vasta elokuun lopussa (!??!?, muilta sen sai parissa päivässä...). Kahdesta jäljelle jääneestä vaihtoehdosta toisen suunnittelija oli selkeästi myyjätaustainen ja toisen suunnittelijataustainen. Ei tuo lopullinen vaihtoehto se halvin ollut, mutta jäi turvallinen olo, kun itse ei tarvinnut ottaa ihan kaikkea huomioon ja yrittää muistaa jokaista yksityiskohtaa, vaan suunnittelija oikeasti yritti miettiä asioita toimiviksi.
Halvemmalla olisi toki päässyt ostamalla keittiön esim. Ikeasta (jäi pois laskuista, koska sieltä saa kalusteita vain 20cm monikerroin, ja meillä on tarvetta mm. 30 ja 50cm leveille rungoille), tai Gigantista (kalusteet tulevat Ikea-tyyliin palasina). Mutta eipä tuo nyt mikään mahdoton hinta sitten loppujen lopuksi ollut sieltä valitustakaan paikasta, ja tulevatpa nyt valmiiksi kasattuina. Kodinkoneet päädyimme ostamaan muualta, kun sieltä sai samaan rahaan enemmän ominaisuuksia.
Olin aluksi ajatellut, että keittiö olisi periaatteessa kohtuullisen simppeli kuvio. Ongelmaksi vain tuli, että monta muuta koko loppuprojektia koskettavaa asiaa piti ratkaista jo tässä vaiheessa. Keittiöön kun ei kuitenkaan haluaisi koskea kovin isolla vasaralla seuraavaan "20 vuoteen". Sähköt muuttuvat, ja päätin melkein heti, että tehdään ne täysin uusiksi. Lisäksi koneellinen ilmanvaihto oli ruvennut kiinnostamaan. Ja lämmitysjärjestelmämuutoksen myötä piti vielä selvittää, että tarvitseeko lattialämmitys ottaa huomioon ja rakentaa sille putkitus. Ja toki piti vielä kilpailuttaa ikkunafirma.
Kaiken tämän ohella piti lukea mahdollisimman paljon vanhojen talojen remonttioppaita, kestäviin ja homehtumattomiin rakenteisiin liittyviä tekstejä sekä ylipäätään ihmetellä, että mitä kaikkea sitä pitääkään ottaa huomioon. Ei meinaa tunnit riittää päivässä kaikkeen tähän. Kun pitäisi vielä töissäkin ehtiä käydä jossain vaiheessa...
Muutaman kerran on kyllä käynyt mielessä, että jos olisi joku tuttu raksatyyppi, jolta voisi kysyä konsultaatiota... Onneksi tietoa on nykyään saatavilla netistä enmemän kuin riittävästi, jos vain osaa etsiä. Se toki vaatii aika tiukkaa lähdekritiikkiä monin paikoin...
Sisätilojen remontin lisäksi jossain vaiheessa pitäisi jaksaa miettiä tuota puutarhaakin. Sieltä on nyt jonkinlainen määrä puskaa kaadettu, mutta vielä ei mitään isoa ole tehty. Lupa tontilla olevien puiden kaatamiseen kuitenkin on. Vielä kun joku keksisi helpon tavan päästä noista kivistä eroon. Noita isoja siirtolohkareita on ns. "riittävästi" tällä tontilla...
![]() |
| Tontti jatkuu samanlaisena tuosta oikeasta laidasta varmaankin 15 m metsän siimekseen. |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti